Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen

VIIMEINEN ATEENALAINEN

Kirj.

Viktor Rydberg

Tekijän luvan saanut suomennos ["Den siste Atenaren", suomennostakorjannut O. E. Tudeer; runot suomentanut Kaarlo Forsman].

Otava, Helsinki, 1905.

SISÄLLYS:

Ensimäinen kirja.

  1. Aamu Ateenassa tuhatviisisataa vuotta sitten
  2. Kohtauksia torilla
  3. Delfoi. Oraakelintiedustelijat
  4. Kryysanteus
  5. Hermionen yö temppelissä
  6. Prokonsuli pulassa. Piispan palatsissa
  7. Petros
  8. Pylväspyhimys
  9. Filosofin koti
 10. Filosofin koti (jatko)
 11. Rahel
 12. Murhenäytelmän alku
 13. Murhenäytelmä
 14. Kemut
 15. Muuan ylösnousemus kuolleista
 16. Uuden keisarin hallitessa

Toinen kirja.

  1. Vuoden kuluttua
  2. Petros ja Baruk
  3. Teodooros
  4. Yhtymys
  5. Epäilijä
  6. Karmides ja Rahel
  7. Clemens ja Eusebia
  8. Kryysanteus löytää poikansa
  9. Henki ja liha
 10. Myroon luona
 11. Ruumishuone
 12. Häät
 13. Jälkeisenä päivänä
 14. Suunionissa
 15. Suunionin sota
 16. Loppu

Viiteselitykset

ENSIMÄINEN KIRJA

ENSIMÄINEN LUKU.

Aamu Ateenassa tuhatviisisataa vuotta sitten.

— Kuinkas onkaan, Karmides: onko viinin jumalalla mitään poikaa?

— Toden totta, Olympiodooros, on helpompi saada selkoa Ateenan koirienkuin Olympoksen jumalien sukuluetteloista. Minkä tähden sitä kysyt?Aiotko ruveta jumalaistarustoa tutkimaan?

— En, Zeus auttakoon, sitä en ole koskaan ajatellut. Sen jätänKryysanteuksen ja hänen kauniin tyttärensä tehtäväksi. Arvelenvaan, että jos sellainen poika on olemassa, niin vielä tänä päivänäsepitän laulun hänen kunniakseen. Hänen liikanimensä ovat jo valmiit:aamukohmelon antaja, haluttomuuden ja katumuksen jumala, Olympoksenohimoseppä. Oi, hyvä Karmides, ellei tämä surkea jumala ole vieläsyntynyt, niin hän mahtaa pian tulla ilmoille, tai kenties hänsuvaitsee, kuten isänsäkin, syntyä uudestaan: minun pääni, sen tunnen,on hänet synnyttävä.

— Miksei? Synnyttihän Zeuskin viisaudenjumalattaren päästään; minkätähden siis ei Olympiodooros…

— Vallan niin. Enkä ihmettele, jos ohimoseppä, kuten jumalatarkin,astuu ulos täysissä tamineissa ja hämmästyttää alasin kainalossa javasara kädessä maailmaa.

— Älä ole milläsikään, ystäväni! Aamuilma kyllä poistaa nuojumalaistarulliset mielikuvitukset. Kuinka raitis tuuli käy mereltä!Suloista on sitä hengittää.

— Aa!… Olet oikeassa. Aamuhetki on ihana — siinäpäluonnontieteellinen havainto, joka minun täytyy ilmoittaa ystävilleni.Kuinka pitkä varjo on?

— Torikaupan aika loppuu heti, vastasi Karmides, tähystellen tottuneinsilmin auringon korkeutta kaukaisen, jyrkkärinteisen Lykabettos-vuorenyli. — Lähdemmekö torille? Sinne mentäessä voimme poiketa Lyysiin luoja juoda pikarillisen jäällä sekoitettua lesbolaista viiniä.

— Oivallinen ajatus. Sepä on huojentava synnytystuskiani. — Hoi
Karmides! Kylvä ennemmin kultiasi jonkun Danaen helmaan kuin kadulle!
Pudotit sormuksen. Tuossa se on jaloissasi.

— Ah! Rahelin sormus! Jonka juutalaistyttöseni antoi lempensävakuudeksi! sanoi Kar

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!