Historiallinen romaani Ranskan hovista
Kirj.
Englanninkielestä suomentanut
Aili Tarvas [Aili Somersalo]
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Oy,1920.
I. Veripunaista suosiota.
II. Hannibal de Saulx, kreivi de Tavannes.
III. Kultaisen neidon viereinen talo.
IV. Juhlan aattona.
V. Korkea kosinta.
VI. Kuka loukkaa Tavannesia?
VII. Amfiteatterissa.
VIII. Kaksi kanaa ja yksi muna.
IX. Epävakaa.
X. Rouva St. Lo.
XI. Sopimus.
XII. Louvren etusalissa.
XIII. Lähettinä.
XIV. Liian lyhyt lusikka.
XV. St. Magloiren veli.
XVI. Pahassa pulassa.
XVII. Kaksintaistelu.
XVIII. Andromeda, Perseuksen poissaollessa.
XIX. Orleansin metsissä.
XX. Linnan kukkulalla.
XXI. Tahtoi eikä tahtonutkaan.
XXII. Tulella leikkimistä.
XXIII. Kahdenvaiheilla.
XXIV. Kuninkaan majatalossa.
XXV. Vertavuotavan sydämen veljeskunta.
XXVI. Pahaa tuulta.
XXVII. Musta kaupunki.
XXVIII. Pienessä kapitulissa.
XXIX. Pako.
XXX. Pyhänhäväistys.
XXXI. Pako Angersista.
XXXII. Teräskoe.
XXXIII. Väijytys.
XXXIV. Kumman valitsette, rouva?
XXXV. Seinää vasten.
XXXVI. Hänen kuningaskuntansa.
Herra de Tavannes hymyili. Neiti vältti hänen katsettaan. Häntävärisytti, ikäänkuin viereisestä ovesta huokuva kesäyön ilma, vaikkase olikin painostavan lämmin, olisi tuntunut hänestä kylmältä. Samassasattui tervetullut keskeytys.
— Tavannes!
— Teidän majesteettinne!
Kreivi Hannibal nousi hitaasti. Kuningas oli kutsunut häntä, eikähänellä ollut valitsemisen varaa, vaan oli heti toteltava. Hänviivytteli kuitenkin vielä hetkisen kumartuneena seuralaisensa puoleen,joka tunsi vihaavansa hänen henkäystäänkin, kun se hipaisi hiuksia.
— Meidän huvimme keskeytettiin liian äkkiä, neiti, — sanoi kreiviHannibal sillä erikoisella äänensävyllä ja katsellen häntä sillätavalla, jota tyttö inhosi. — Mutta ainoastaan muutamiksi tunneiksi,sillä me tapaamme huomenna. Tai ehkä… aikaisemminkin.
Tyttö ei vastannut mitään. — Tavannes! — kertasi kuningas kiihtyneenä.
— Tavannes! Herran nimessä! — jatkoi hänen majesteettinsa katsellen
ympärilleen vihan vimmassa. — Eikö kukaan voi noutaa häntä tänne?
Olenko minä kuningas vai koira, joka…
— Minä tulen, teidän majesteettinne! — huudahti kreivi kiireesti.Sillä Kaarle, Ranskan kuningas, yhdeksäs järjestyksessä, ei ollutmaltillisimpia, ja tuskinpa kukaan muu hovissa olisi uskaltanut antaahänen odottaa niin kauan. — Minä tulen, teidän majesteettinne, minätulen! — toisti Tavannes siirtyessään neidin luota.
Hän raivasi itselleen tien hoviherrojen piirin puhki, joka ehkäisipääsemästä kuninkaan läheisyyteen ja osaksi suojeli neitiä näkymästä.Hän työntäytyi pöydän ohi, jolla Kaarle ja kreivi Rochefoucauld olivatpelanneet primeroa, ja jonka ääressä viimeksimainittu yhä istuileikkien laiskasti kortteineen. Vielä kolme askelta, ja hän saavuttikuninkaan, joka seisoi seinäkomerossa Rambouilletin ja italialaisenmarskin kanssa. Jälkimmäisen pyynnöstä oli kuningas heti keskeyttänytpelinsä