E-text prepared by Tapio Riikonen
TYYNEN MEREN RANNIKOLTA
Pieniä kuvauksia
Kirj.
VÄINÖ ANDELIN [Väinö Hämeen-Anttila]
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1900.
Toverit!
Kuten näette, olen entisistä päivistämme kyhännyt muutamia muistelmia, yksinkertaisia ja vaatimattomia, muistoksi entisistä oloista, joita kohtalo sittemmin on hyvin suuresti mullistellut. Pyydän vaan teitä tyytymään Tuomas Silmun anteeksipyyntöön: "Hyvästi, pojat! Jos umpimähkään heitellessäni lakkiani olisin sattunut painamaan sen liian syvälle jonkun vanhan veikon päähän, pyydän täten mitä vilpittömimmin anteeksi."
Columbian kalastajat.
Valtavan suuremmoisena ja majesteetillisena soluu Columbia-virtaBritish Columbian kulta-alueilta Canadasta Tyynenmeren hyrskyileväänhelmaan. Alkumatkallaan se on rauhallinen joki, mutta saatuaan lisäävoimia Willamette-joesta, jonka varrella Portlandin suurkaupunkisijaitsee lähellä Willametten ja Columbian yhtymäkohtaa 105 engl.penikulman päässä merestä, se laajenee laajenemistaan yhä vuolaampanavirtana, kunnes se Astorian kohdalla jo on toistakymmentä ja vähänalempana 30 engl. penikulmaa leveä. Se ei ole mikään tavallinen virta,siinä merkityksessä kuin olemme tottuneet virtaa ajattelemaan, sillä seei ainoastaan juokse mereen, vaan myöskin ylös sisämaahan. Kuusi tuntiase virtaa alas; vähitellen vauhti heikkenee, seisahtuu, ja kääntyytakaisinpäin, kääntäen vedet kulkemaan kauvas ohi Portlandinkin. Ainaheti käänteen tapahduttua on virran voima rajuin.
Virran suussa on matalikko, johon aallot aina pauhaten ja hyrskyensärkyvät. Ne ovat "brekersit", kalastajien varma tuho, ken onnetonsinne pyörteiden imemänä ajautuu.
Astoria on Columbian vasemmalla eli eteläisellä rannalla muutaman engl.penikulman päässä rannikolta. Sen perusti kuuluisa "turkkikuningas"Astor tämän vuosisadan alussa, saadakseen suuremmassa määrässäharjoittaa kauppaliikettä, turkiksien ostoa, indiaanien keskuudessa.Sen ensimäisten asukkaiden vimmatuista taisteluista verenhimoistenvillien kanssa on Washington Irwing kirjoittanut mestarillisenromaaninsa "Astoria eli siirtomaa Kalliovuorten takana". Kaikki yhteysidän kanssa tapahtui meritse Kap Hornin kautta; Yhdysvaltojen sisämaaoli siihen aikaan tuntematon alue. Nyt on Astoriasta paisunut kaupunki,jossa kesäkuukausina on lähemmä 8,000 asukasta ja tavattoman vilkaskalastusliike. Columbian lohta myödään summittain yli koko maailman.
Kadut ovat kaikki puusta, kuten talotkin, postikonttorialukuunottamatta, joka on valkeaksi muurattu kivirakennus. Rantakatujenalla loiskii meri aina nousuveden ja varsinkin tulvaveden aikana.Suomalaisilla ja kiinalaisilla on kumpaisillakin oma kaupunginosansa,jotapaitsi suomalaisia asuu kymmeniä perheitä kaupungin yläpäässä jasatoja pitkin jokivartta, sen kummallakin puolella, Washingtonin jaOregonin valtioissa, joiden rajana Columbia on.
Astoriassa on suomalaisia kalastuskautena noin 2,000. Monellakymmenellä perheellä on oma talo. Ensimäiset suomalaiset olivatulkomaisista laivoista karanneita merimiehiä, jotka edelleenkin ovatsuurena osana sikäläisestä suomalaisesta väestöstä. He hankkivatpaikkakunnalle tuttaviaan, kunnes se tuli tunnetuksi idässä olevillesuomalaisille siirtokunnille ja siirtyminen sinne kävi hyvinvilkkaaksi. Suuret joukot, muuttivat maanviljelijöiksi, kalastaenkesät.
Columbialla ei kalasteta muuta kuin lohta, vaikka esim. kampelat jasammit olisivat hyvää tavaraa