E-text prepared by Jari Koivisto
Kirj.
Eliel Aspelin
Liite W. Lübken Taiteen Historian suomennokseen.
Helsingissä.Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,1891.
Lukijalle.
Johdanto
Ensimäinen luku.
Keskiaika
1. Rakennustaide
2. Maalaus- ja kuvanveistotaide
Toinen luku.
Uusi aika Ruotsin vallan loppuun saakka
1. Rakennustaide
2. Kuvanveistotaide
3. Maalaustaide
Kolmas luku.
Suomen omatakeisen kehityksen aika
1. Rakennustaide
2. Kuvanveistotaide
3. Maalaustaide
A. Ennen taideyhdistyksen perustamista
B. Taideyhdistyksen perustus ja senaikuiset taiteilijat
C. Taideyhdistyksen perustuksen jälkeen
Lukijalle.
Koska tämä ensimäinen yritys yhdessä jaksossa esittää suomalaisentaiteen historia on kirjoitettu liitteeksi W. Lübken TaiteenHistorian suomennokseen, on aineen järjestely toimitettu pääteoksenmukaisesti, mutta määrätessään, mitkä taiteelliset ilmiöt ja taiteenharjoittajat otat mainittavat, mitkä ei, tekijä luonnollisesti eiole voinut noudattaa pääteoksessa käytettyä mittakaavaa. Kertomusolisi näet supistunut kovin mitättömäksi, jollei hän olisi muustavälittänyt kuin semmoisesta, jolla on merkitystä yleisessäkintaiteen historiassa. Tekijä on sen tähden pitänyt oikeampanayksinomaisesti ajatella mitä meidän oloissamme voi olla huomattavaa,ajatella suomalaista lukijaa, jonka mielenkiintoa yleiseltä kannaltavähäarvoinenkin seikka herättää sen vuoksi, että se on omaa, kuvaaoman maan ja oman kansan entisiä sivistyskausia. Samasta syystä onmyös kertomus ulotettu melkein nykyhetkeen.
Puhumatta historiallisista julkaisemista ja sanomista, jotkasisältävät hajanaisia tietoja, on Suomen taidetta ja taideolojatätä ennen käsitelty seuraavissa teoksissa: Emil Nervander,Kirkollisesta taiteesta Suomessa keskiaikana, I-II. Helsingissä1887-88. Tämä pieni, mutta ansiokas, kansanvalistusseuranjulkaisema, kuvilla varustettu kirja on ainoa nimenomaan keskiajantaidetta koskeva teos. Sekä keski- että uudempaan aikaan kuuluviatietoja tapaa R. Hausenin julkaisemassa kahdessa kuvallisessavihossa: Anteckningar under en antiqvarisk forskningsresa (I-II),Helsingfors 1872 ja 1873, ja Eliel Aspelinin kirjoituksessa:Kertomus Rauman, Lapin ja Eurajoen kirkoista (Tiedeseuran "Bidragtili kännedom af Finlands natur och folk", 33:s vihko, Helsingissä1880). Uudempaa ja uusinta aikaa koskevat seuraavat julkaisemat:(B. O. Schauman), Fotografien af Finska målares taflor jemte en korttext, 3 vihkoa, Helsingfors 1862, 64, 65; C. G. Estlander, Debildande konsternas historia, Stockholm 1867 (10 viimeistä sivuaon tässä kirjassa omistettu Suomen taiteelle); B. O. Schauman,K. E. Jansson's minne, fotografi-album jemte text, Helsingfors1880; Rafael Hertzberg, Finska konstnärer, första samlingen,Helsingfors 1888; J. R. Aspelin, Muistoonpanoja taiteilijoistaSuomessa ennen aikaan (Hist. Arkisto VIII, Helsingissä 1884); ElielAspelin, Johannes Takanen, elämä ja teokset, Köpenhaminassa1888; Eliel Aspelin, Werner Holmberg, elämä ja teokset,Helsingissä 1890. Sitä paitse sisältää Suomen HistoriallisenSeuran toimittama Biografinen Nimikirja, Helsingissä 1870, jaLisävihko, 1880, useimpain suomalaisten taiteilijain elämäkerrat,joista hr