Produced by Tapio Riikonen
POHJALLA
Kuvaelmia, neljä näytöstä
Kirj.
MAKSIM GORJKI
Tekijän luvalla alkukielestä suomentanut
Iisakki Lattu
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1904.
Osakeyhtiö Kuopion Uudessa Kirjapainossa.
Näytelty ensikerran Suomen Kansallisteatterissa
Syyskuussa 1903.
HENKILÖT:
Michàil Ivànov Kostiljév, 54 vuotias,
yömajan isäntä …… Eino Salmela.
Vasilìsa Kàrpovna, hänen vaimonsa,
26 vuotias …… Kirsti Suonio.
Natàscha, Vasilisan sisar, 20 v …… Helmi Tähtinen.
Medvèdjev, heidän enonsa, poliisi, 50 v. …… Emil Falck.
Vàsjka Pèpel, 28 v. …… Evert Suonio.
Kleschj, Andrèi Mìtritsch, lukkoseppä, 40 v. …… Aleksis Rautio.
Anna, hänen vaimonsa, 30 v. …… Mimmi Lähteenoja.
Nàsha, tyttö, 24 v. …… Olga Leino.
Kvaschnjà, piirakkojen kaupustelija,
40 v. vaiheilla …… Mimmy Leino.
Bubnòv, hattumaakari, 45 v. …… Taavi Pesonen.
Sàtin, | melkein samanikäiset, 40 v. …… Paavo Ahlman,
Näyttelijä, | 40 v. vaiheilla …… Hemmo Kallio.
Parooni, 33 v. …… Adolf Lindfors.
Lùka, toiviolainen, 60 v. …… Iisakki Lattu.
Aljòschka, suutari, 20 v. …… A. Riddelin.
Krivoi-Zob, rantajätkiä …… Jussi Snellman.
Tattari, rantajätkä …… Eero Kilpi.
Useita nimettömiä ja sanattomia avojalkaisia henkilöitä.
ENSIMMÄINEN NÄYTÖS.
Luolan kaltainen kellarikerros. Katon muodostavat raskaat, savusta jahiestä mustuneet kiviset kaariholvit, joista paikkapaikoin on rappauspois karissut. Valo tulee katsojastapäin, sekä ylhäältä oikealtapuolelta, neliönmuotoisesta akkunasta. Oikeanpuoleinen nurkka onaidattu ohuilla lautarisoilla Pepelin asunnoksi ja tämän komeronvieressä on Bubnovin laudoista tehty makuulava. Vasemmassa nurkassa oniso venäläinen uuni; siitä taempana ovi kyökkiin, jossa asustavatKvaschnja, Parooni ja Nastja. Kyökin oven vierestä vievät portaatulko-ovelle. Isäntäväen asuntoon mennään peräovesta. Uunin ja seinänvälisessä nurkassa on leveä sänky, ympäröitty likaisella karttuuniuutimella. Makuulavoja on ylt'ympäri seinävierillä. Etualalla, lähellävasenta seinää, on sepän työkaluja sekä kaksi puupölkkyä; korkeampaanon kiinnitetty pieni alasin, ruuvipenkki — ja matalammalla istuuKleschj, sovitellen avaimia vanhoihin lukkoihin. Lattialla hänenedessään on kaksi isoa kimppua ruostuneita avaimia — pujotetutrautalankaan; ruhjottu lakkinen samovaari (teekeittiö), vasara jakaikenmoista viilattua romua. Keskellä yömajaa pöytä, 2 jakkaraa,tapuretti — kaikki maalaamattomia ja likaisia. Kvaschnja emännöitseepöydän takana samovaarin ääressä. Parooni syöpi mustaa leipää jaNastja, istuen tapuretilla pöydän ääressä lynkällään, pää käsiennojassa, lukee repaleista kirjaa. Sängyssä, joka on likaisellauutimella verhottu, yskii Anna. Bubnov istuu makuulavalla, kääntelee,katselee ja asettelee hattulestin päälle vanhoja ratkottuja housujaikäänkuin olisi aikeessa käydä niistä jotain leikkaamaan. Hänenvieressään on revitty pahvinen hattukotelo — josta leikellään lakinlippuja, vahakankaan palaisia, riepuja y.m. Satin on juuri herännyt,loikoilee makuulavalla, mylvii ja ähkii. Uunilla näkymättömänä yskii japiehtaroipi Näyttelijä.
Alkukevät. Aamu.
Parooni. No, entäs sitten!
Kvaschnja. Ei; ystäväiseni, sanoin hänelle, saat