JAAKKOO LÄHTI PARIISIHI…

Kuvaus Pariisin olympialaiskisoista v. 1924

Kirj.

VAASAN JAAKKOO

Jyväskylässä,K.J. Gummerus Osakeyhtiö,1925.

SISÄLLYS:

Suamen kansa valmistuu Pariisin kisoohin.
Mäkin lähren — —
Läpi Saksan me reissathan.
Perliinis.
Pariisia kattelemas.
Pariisin Punaases Myllys.
Pelit alkaa.
Keihäänheitto ja 10,000 juaksu.
Viisiottelu ja estejuaksun alku.
Kuula meni plöröksi, mutta 5000 alku oli komiaa kattella.
400 m. juaksu.
Nurmen kunnianpäivä.
Kymmenottelu.
3000 m. joukkuejuaksu.
Se 10,000 murtomaajuaksu.
Kolmiloikka.
Viästinjuaksut.
Kiakonheitto.
Maratoni.
Loppusoitto.

SUAMEN KANSA VALMISTUU PARIISIN KISOOHIN.

Antverppenis meni jo kyllä hyvi, mutta ku takaasi tultihin, nii Suamenpoijat putiivat nyrkkiä plakkaris amerikkalaasille jotta:

— Orottakaa jänkit, vai te täs meinaatta pullikoora Suamen tasavaltaavastahan! Olkaa nii isoja ja rikkahia kus tykkäättä ja komjastataloosta kotoosi, mutta hyvät pitää olla värkit, jos meinaatta meilleviälä Pariisis pärjätä — —

Niin meirän poijat pää vääräs kirrastivat takaasitulles, vaikka Pihkalakoitti olla häräs ja sanua jotta:

— Älkää herrantähre puhuko tuallaasia ja sanoko jotta sivullisetkuuloo. Me saamma olla kovasti tytyvääsiä ku nuanki hyvi meni! Se menioikiastansa paljo paremminki ku m'olin uskaltanu toivuakkaa. Kattokaassitä voi sattua vahinkoja ja kaikellaasia onnettomuuksia, eikä sitäyhtää tiärä kuinka sitä — —

— No tiätää sen, älä yhtää koitakkaa — — Nirrin me otamma poisamerikkalaasilta Pariisis, se on vissiä se — —

— No, jos otattaki, mutta pitäkää eres mölyt mahasnanna ja suuknapis, jottei ne saa tiätää, mitä me meinaamma. Emma suinkaa me ooruattalaasia, jokka aina etukäthen lyäävät kaikki mailman kansatlauralta ja sitte saavat kiittää laupiasta taivasta jos niille sattuutipahtamhan johnaki lajis jokin palkinto. Kyllä ne silloo hoilaa jotta:

»Een lyysande seeger för svenska färger idaag! — Voor venska Pettesontuu priljant under stormande piifall treetje priise i hopp opp!»

(Loistava voitto Ruattin färiille tänä päivänä! Meirän ruattalaanePettesoni otti timantinkirkkahasti myrskyävin suasionosootuksinkolmannen palkinnon pystyhyn hyppäämises.)

Niin kirjootethan Ruattin sanomalehris suurilla tuuman korkuusillapuustavilla, mutta kuka ensimmääsen palkinnon vei, — siit'ei puhutamitää. Ja jos sanothanki, nii johnaki lopus ja nii piänellä präntillä,jottei tahro saaraa selvää suurennusklasillakaa jotta:

— 1 p. Mäkkäkkyle, Finlant.

Pihkala päätti pontevan puheensa Antverppenistä palaavilleurheelijoollemma näillä' sanoolla:

— Koska näin on asianlaita ruattalaasten kans ja ottamalla huamiohon,jotta ryssät on vain selkhän antamista varte, niin emmeköhän voi yhtyärunoolijan sanoohi jotta: Ruattalaasia emmä ole, ryssiksi emmä koskaatule, siis olkaamme suamalaasia — olympialaasiski!

— Se on oikee! — huuti heti Perttilän-Masa, joka kans siinä sakis oli.
— Joka sitä vastahan sanoo, sille klupua kalloho!

Ja nii se tuli yhtehööseksi päätökseksi, jotta pirethän suu kiinnija ruvethan treenaamahan heti Pariisin olymppialaasia varte kaikeshiljaasuures. Ei puhuttu paljo, puhistihin vai. Kankahat kumaji, mettätkahaji ja maantiät pöläji ku meir

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!