Turussa 1855,
J. W. Lillja & Co. kirjapainossa.
Imprimatur: C. A. Sanmark.
Meripedot ovat kahta heimoa, hylkeet ja mursut.
Hylkeillä on etuhampaita ylisessä leuassa 6 ja alisessa 4, eli ylisestä4 ja alisessa 2. Kulmahampaat ovat pitkät ja puikkomaiset, mutta huuletpeittää ne täydellisesti. Sivuhampaita on ylhäällä ja alhaallakummallakin puolella 5, ainoasti yhdellä suvulla on 4. Raatohammasta jakuhlohampaita ei ole näillä ollenkaan.
Jalkoja on 4, uimaan soveliaat, mutta ruumista kantamaan kelvottomat. Neovat aivan lyhyt; etujalat pistävät ulos sivullepäin ja takajalattaanpäin. Kynsiä on 5 ja niiden välissä kesi uimisen tarpeeksi.
Ruumis on muutoin jäykkä ja vähä latistetun munan kaltainen, karvoillapeitetty. Häntä on aivan lyhy.
Kielen pää on kahden haarainen. Korvalehtiä ei ole ollenkaan ja korvanaukko on aivan vähäinen. Sieramet saattaa hän avata suuriksi ollessansaveden päällä, mutta vetää peräti kokoon sukeltaissansa. Viiksit ovattukevat ja latistetut.
Hylkeet ovat aivotut enimmästi vedessä elämään, jonka mukaan heidänruumiinsakin rakennus on muodostunut. Ruumis pitkämäinen, vähänlatistettu ja molemmat päät kapenevaiset, jalat lyhyt ja melkein kuinkalain uimukset.
Hylkeet elävät erinomattain meressä, sekä jäämeressä että niidenlahdissa. Muutamat kulkevat meristä pitkin virtoja ylöspäin ja tulevatniin järviin, joista he eivät enää löydä tietä takaisin. Niin löytyyhylkeitä suomenki sisävesissä, Saimassa ja Ladogassa.
Hylkeet ovat paljo maapetojen kaltaiset sekä rakennuksensa että elämänsäsuhteen. Heillä ei kuitenkaan ole raatohammasta. Hylkeet elävätenimmiten laumoissa. He syövät eläviä vesi-eläimiä tuoreeltansa,erinomattain kelpaa heille kalat, ankeriaiset ja myös puutteessahuonommatki vesi-elävät. Usein sieppavat he saaliinsa veden pohjasta jatekevät sitä niin äkisti että samassa seuraa kiviäki heidän mahaansa,jossa niitä usein löydetään. Enimmästi on vatsa alaspäin, mutta useinkääntävät he myös vatsansa ylöspäin, jossa tilassa he usein sieppaavatsaaliinsa.
Myös kesyttymisen vuoksi ovat hylkeet maapetojen kaltaiset. Ne ovatmelkein yhtä huokiat kesyttää ja opettaa kuin koirat. He suostuvat myösihmisiin yhtä hyvin kuin koirat, joiden virkaa he myös oppivattoimittamaan. Kesyttynyt hylje seuraa uiden isäntänsä venettä; pysättyänousee hän veneesen ja vartioitsee sitä niinkuin koira kuormaa isäntänsäpois ollessa. Hylkeet kalastavat sekä itsellensä että isännällensä. Heleikittelevät mielellänsä niinkuin koirat ja ottavat hyvin mielinvastaan ihmisen liehakoitsemisia. Joka tahtoo tämmöisen hylkeen saada,hän ottakoon hylkeen penikan ja antakoon sen vaan olla ihmisten parissa.
Hyljetten uidessa ovat etujalat kylkeen liitetyt; ainoasti kääntäissä onetujalka airona liikkeellä. Takajalat ovat hänen kuljettajansa, joidenvoimalla hän kulkee ihmeellisen nopiaan. Usein nähdään hän vähän ajanperästä nousevan kaukana siitä, missä hän meni alas. Hänen täytyy useintulla veden pintaan hengittämään, muutoin ei hän taida elää vedessä.
Toisinaan nousevat hylkeet kuivalle, joko maalle eli jäälle, ja tahtovatsiinäkin kuljeskella, vaikka se on heille vaikia; sillä heidän jalkansaovat luodut uimiseksi eikä käymiseksi; heidän jalkansa eivät kannataruumista, niin kuin muiden imettäväisten eläväin. Jos he kuivallatahtovat paikastansa siirtää, täytyy sen tapahtua matojen tavalla elimatelemalla. Heidän täytyy vetää peräpuolen ruumistansa eteenpäin ettätulevat köyryyn ja sysäävät sitte etupuolen ruumista et