E-text prepared by Jari Koivisto
Kirj.
Helsingissä ja Turussa,J. C. Frenckell ja Poika,1829.
Eläinden Tauti-Kirja,
Josa
Hewoisten, Lehmäin, Lammasten, ja
muun pienen Karjan ja Rahwaan
Irujamen ja Itikkain
Taudit
Ja
Parannuxet, Lääkityxet ja Koti-Huusauxet
Löytään
A-B-Ceen jälkeen sowitetun Registerin
johdatuxesta ja Numeroin osotuxesta
Kirjahan:
Suomexi tulkitut
Ja
Monesta Kirjasta, niinkuin myös korwa kuulosta
ja wälistä, omasta koettelemuxesta
waarin otetut ja kootut
Christfrid Ganaderilta
Phil. Mag.
Kolmas ylöspano.
Hewoisesa hengi miehen; Waimolla Talon pidändö.
Suomen Sananlasku.
Kelle hobbone on ojas, selle jalg peab ollema maddalamas.
AEsthon.
Suomalaiselle Lukialle.
Eläinten Tautein ja wammoin oikia tunteminen ja niitten parantamiset,eli, se nykyjään Ulkomailla, Frankriikisa, Danmarkisa, Hollandisa,Saxanmaasa ja myös Ruotzisa ylös otettu Weterain Konsti, on tosinniin hyödyttäwä ja tarpeellinen, että ilman sitä, Talot ja maathäwiäwät, maan asujat köyhtywät ja särpymen ja muun karjan anninpuutoxesta näändywät: Yxi wanha Suomalainen Sananlasku sen todistaa,joka sanoo: Hewoisesa miehen henki; ratzusa rahan wahingo.
Waikka nyt wahinko on nähtäwästi suuri Hewoisen, Eläimen, Raawaan,Lampaan, Karitzan, Sian, Kanan, ja, waikka se olisi Porsaan poistullesa, ruton, loukkauxen, taudin, haawan eli muun wian kautta; Niinei kuitengaan meidän maasa, misään asiasa olla huolimattomammat, kuinKarjan holhomisesa, Eläinten tautein tunnosa ja aikaisten lääkitystenja parannusten hankkimisesa; niin että se on ihmet, että Hewoiset,Lehmät, Naudat ja Irujamet ja Itikat niinkään menestywät, ettei nekuole sukupuuttoon.
Yhden Talonpojan ja maan miehen suurin äwerjäisyys seisoo siinä,että hän on rikas kaikenlaisesta Karjasta. — Tämä on kaikille tuttuasia. Mixeis siis jokainen Isäntä ja Emäntä sois Karjansa menestywän,pysywän terwesnä ja hengisä? Onko se parempi että Eläimen taudistaolla tietämätöinnä, ja antaa Rahwaansa kuolla ja turmeltua? Eikö seole tosi: Että jonga Lehmä lähtehessä, sen käsi alinna. Mikä murhe,suru, mielipaha, harmi, ja, itku, on monella Talon Emännällä jaKarja-Waimolla Lehmän eli muun Eläimen näändymisesä.
Tätä ajatellesani, olen minä niinkuin maalla asuwa, maan miestenhywäxi Suomen kielexi tulkinnut, ja sieltä ja täältä koonnut tämänEläinten Tauti-Kirjan; erinomattain kuin Suomalaisilla ei ole tähänasti ollut muuta apua Eläinten Taudeisa, kuin mitä juoxian Akat jaÄijät, Kuoharit, ja walehtelewaiset welhot, noidat, Taikurit, Myrrys jaIndo miehet, owat monen pöyhistelemisen alla luuletelleet ja kehuneettietäwänsä, ja että ynnä senkaltainen tyhmä Epäusko kansan seastakatoaisi, ja ihmiset tottuisit ja taitaisit itze hätä tilasa kotonasaatawilla wälikappaleilla Eläimiään huusata ja parantaa.
Minä en lue sitä häpiäxi, waan iloxeni ja maakunnan hywäxi, jos tämäkokous Eläinden Tautein lääkityxistä, luulttaisiin ei minuun sopiwan.— — Minä wastaan ainoastansa, että ne jaloimmat suurisa ja kor