E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
Kuvaus menneiltä ajoilta
Kirj.
Tekijän luvalla puolankielestä suomentanut
Maila Talvio
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Otava,1917.
Voidaksemme kertoa mitä Rozlogissa tapahtui, täytyy meidänpalata hiukan taaksepäin ajassa, siihen yöhön, jolloin herraSkrzetuski Kudakista lähetti Rzendzianin viemään kirjettä vanhalleruhtinattarelle. Kirjeessä luutnantti hartaasti pyysi ruhtinatartaottamaan mukaansa Helenan ja kiireen kautta lähtemään Lubnieenruhtinas Jeremin turviin, koska sota saattoi alkaa millä hetkellähyvänsä. Rzendzian asettui veneeseen, jonka herra Grodzicki Kudakistaoli lähettänyt hakemaan ruutia, ja lähti matkalle. Kulku kävikuitenkin hitaasti, sillä soudettiin vastavirtaa. Kremenczukinläheisyydessä kohtasivat miehet hetmanien Chmielnickiä vastaanlähettämät sotajoukot, jotka Krzeczowskin ja Barabaszin johdollakulkivat pitkin jokea. Rzendzian sai tavata Barabaszin ja kertoihänelle heti mitkä vaarat saattavat kohdata herra SkrzetuskiaSiczin matkalla. Hän pyysi, että vanha eversti, sattuessaan yhteenChmielnickin kanssa, ei unohtaisi tiedustella lähettilään kohtaloa,ja jatkoi matkaansa.
Czehryniin saavuttiin aamun koittaessa. Siellä ympäröivät vartiatheti Rzendzianin ja hänen matkatoverinsa, kysyen keitä he olivat.He vastasivat tulevansa Kudakista herra Grodzickin luota javievänsä kirjettä hetmaneille. Siitä huolimatta kutsuttiin veneenkasakkavanhin ja Rzendzian tekemään everstille selkoa matkastaan.
— Mille everstille? kysyi kasakkavanhin.
— Herra Lobodalle, vastasivat vartia-esaulit, — jonka suurhetmanion käskenyt pidättää ja tutkia kaikki, jotka saapuvat SiczistäCzehryniin.
He noudattivat kihotusta. Rzendzian asteli rohkeana, hän kun eiepäillyt mitään pahaa, Alkoihan täällä jo hetmanien valta. Heidätsaatettiin lähelle Dzwoniecin kulmaa, herra Zelenskin taloon, missäeversti Lobodan kortteeri oli. Siellä heille kuitenkin ilmoitettiin,että eversti jo aamun koittaessa oli lähtenyt Czerkasyyn ja ettäalipäällikkö on hänen sijaisenaan. Miesten täytyi odottaa pitkänaikaa, vihdoin avautuivat ovet ja odotettu alipäällikkö tulihuoneeseen.
Kun Rzendzian hänet näki, niin hänen polvensa vavahtivat.
Hänen edessään seisoi Bohun.
Hetmanien valta ulottui kyllä vielä Czehryniin. Kun eivät Lobodaja Bohun tähän asti olleet menneet Chmielnickin puolelle, vaanpäinvastoin juhlallisesti vakuuttaneet pysyvänsä valtakunnalleuskollisina, oli suurhetmani määrännyt heidän kortteeripaikakseenCzehrynin ja käskenyt heidän vartioida kaupunkia.
Bohun istuutui pöydän taakse ja alkoi tutkia saapuneita.Kasakkavanhin, jolla oli kirje Grodzickilta hetmaneille, vastasiomasta ja Rzendzianin puolesta. Katseltuaan kirjettä alkoi nuorialipäällikkö tarkasti kysellä mitä Kudakiin kuuluu ja selvästisaattoi huomata, että hänellä oli suuri halu saada tietää, miksiherra Grodzicki oli lähettänyt miehet ja veneen suurhetmanin luo.Kasakkavanhin ei kuitenkaan voinut tähän vastata ja kirje oli kuinolikin suljettu herra Grodzickin sinetillä. Tutkittuaan miehetoli Bohun jo päästämäisillään heidät menemään ja ojensi kätensärahakukkaroa kohden antaakseen heille juomarahaa. Samassa avautui ovija herra Zagloba lensi sisään kuin salama.
— Kuule nyt Bohun, huusi hän, — Dopulo, senkin petturi, on salannutparhaan vanhan simansa! Lähdin tässä hänen kanssansa viinike