Produced by Tapio Riikonen
Historiallinen romaani
Kirj.
Italiankielestä suomentanut Jalmari Hahl
WSOY, Porvoo, 1910.
"Historiaa saattaa syystä määritellä kuuluisaksi sodaksi, jotakäydään Aikaa vastaan, historia kun näet riistää sen käsistä vuodet,nuo ajan vangit, tai oikeammin vainajat, herättäen ne jälleen eloon,asettaa ne rintamaan ja järjestää ne uudelleen taisteluun. Mutta nemainehikkaat sankarit, jotka tällä tanterella niittävät palmuja jalaakereita, kokoavat ainoastaan kaikkein rikkaimman ja loistavimmansotasaaliin, valellen musteellaan ruhtinasten, mahtimiesten jaarvonimiä kantavien henkilöiden urotöitä, ja järjestellen älynhiuksenhienolla neulalla niitä kulta- ja silkkirihmoja, jotkamuodostavat loppumattoman kunniakkaiden tekojen kirjauskuteen.Kuitenkaan ei minun heikkojen voimieni ole sallittu kohota sellaisiinaiheisiin ja näin vaarallisiin ylevyyksiin eksymällä valtiollistenjuonien sokkeloon ja keskelle sotarumpujen pärinää. Mutta kunolen tutustunut huomattaviin tapahtumiin, vaikka ne ovatkinsattuneet alhaissukuiselle rahvaan väelle, ryhdyn kiinnittämäänniiden muistoa jälkimaailmalle, kertomalla eli ilmaisemalla kaikkitarkasti ja väärentämättä. Tämä kertomus on tarjoava ahtaallenäyttämölle asetettuna surullisia hirmunäytelmiä, suuremmoisiailkeyden-kohtauksia, ja niiden välinäytöksinä ja samalla pirullistenyritysten vastakohtina hyveikkäitä tekoja ja enkelinkaltaistahyvyyttä. Ja todellakin, kun ottaa huomioon, että nämä meidänilmanalamme ovat meidän herramme, katolilaisen kuninkaan, vallanalaisia, tuon Auringon alaisia, joka ei milloinkaan mene mailleen,ja että näille alueille luo valonheijastustaan, kuun tavoin, jokaei koskaan vähene, tuo jalosukuinen sankari, täyttäen tehtävänsäajan mukaisesti; kun lisäksi ottaa huomioon, että korkea-arvoisetsenaattorit, kiintotähtien tavoin, ja muut ylen arvokkaat virkamiehetkiertotähtien lailla, luovat valoansa joka taholle, täten muodostaenmitä jaloimman taivaankannen, niin ei voi löytää muuta syytä siihen,että tämä taivas on muuttunut mustien tekojen, ilkeyden ja väkivallanhornankidaksi — noita tekoja kun ylimieliset ihmiset ehtimiseenlisäävät — kuin pirun vehkeet ja juonet. Eihän näet inhimillisenpahanilkisyyden yksinään pitäisi kyetä vastustamaan niin useitasankareita, jotka Arguksen silmin ja Briareuksen käsivarsin toimienuhrautuvat yleishyvän asialle. Kerrottaessa tätä tarinaa, joka ontapahtunut nuoruuteni aikoina, joskin useimmat siinä esiintyvistähenkilöistä jo ovat kadonneet maailman näyttämöltä, kuitenkinpätevistä syistä jätetään mainitsematta heidän nimensä, nimittäinsukunimensä; samoin menetellään paikannimien suhteen, niin ettämainitaan ainoastaan alueennimi yleisesti. Älköön silti kukaanväittäkö, että tämä on heikko puoli kertomuksessani ja muodottomuustässä vaatimattomassa tuotteessani. Tätä muuten voinee väittääainoastaan sellainen arvostelija, joka on vailla kaikkea filosofiaa.Henkilöt taas, jotka ovat filosofiaan perehtyneet, huomaavat, etteitämän kertomuksen muodosta puutu mitään. Sillä onhan ilmeisen selvääja kaikkien tunnustamaa, että nimet ovat pelkkiä satunnaisuuksia…"
— Mutta jos nyt sankarillisesti näkisin sen vaivan, että tulkitsisintästä himmenneestä ja pyyhkimisien peittämästä käsikirjoituksesta sensisältämän kertomuksen, jos, kuten sanotaan, toisin sen esiin päivänvaloon, niin olisikohan ketään, joka tahtoisi nähdä vaivaa sitä lukea?
Tämä epäilevä miete, joka johtui epäselvän käsikirjoituksenvaivaloisesta tulkitsemise