Produced by Tapio Riikonen

SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA I

Teatterin esihistoria ja perustaminen

Kirj.

ELIEL ASPELIN-HAAPKYLÄ

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 115 Osa.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 1906.

SISÄLLYS:

      Tekijältä.
   I. Ennen vuotta 1869.
  II. Kirjalliset edellytykset.
 III. Emilie ja Kaarlo Bergbom.
  IV. "Lea" ja Suomalainen seura.
   V. Kaarlo Bergbom ulkomailla vuonna 1871.
  VI. Suomalaisen teatterin perustaminen 1872.

Tekijältä.

Kun Kaarlo ja Emilie Bergbom keväällä 1905 erosivat Kansallisteatterinjohdosta, ilmoitettiin jäähyväisjuhlassa, että näyttelijäin jateatterin ystäväin kesken oli koottu 2000 markkaa Suomalaisen Teatterin— kunniavieraiden elämäntyön — historian aikaansaamista varten.Sittemmin annettiin nämä rahat Suomalaisen Kirjallisuuden Seurallepyynnöllä, että Seura ottaisi asian ajettavakseen. Täysin oivaltaenyrityksen kansallisen merkityksen Seura suostuikin siihen ja ryhtyiviipymättä keräämään aineksia teokseen. Ennen pitkää oli niitäkokoontunut niin runsaasti, että tehtävän suoritus alkoi näyttäämahdolliselta, ja silloin Seura uskoi sen allekirjoittaneelle.

Näiden toimien tuloksena tarjotaan täten yleisölle ensimäinen osaSuomalaisen Teatterin historiaa, jossa on esitetty teatterinesihistoria ja perustaminen. Luonnollista on, että lukija samallatoivoo saavansa tietää minkalaatuiseksi ja -laajuiseksi teoskokonaisuudessaan on suunniteltu. Siitä on kumminkin tätä nykyämahdoton antaa täsmällisempiä tietoja kuin seuraavat. Teatterinhistoria v:sta 1872 v:een 1905 jakautuu kerrottavien harrastusten javaiheiden laatuun nähden kahteen jaksoon, joista toinen käsittääteatterin alkuajan ja Suomalaisen oopperan toimen s.o. tapahtumat1870-luvun loppuun ja toinen 1880- ja 1890-luvut ja uuden vuosisadanensi vuodet. Tämän mukaan on toisen ja kolmannen osan sisällysikäänkuin itsestään määrätty. Vaikeampi on jotakin varmaa sanoa näidenosien laajuudesta. Kumminkin on tekijä arvioinut, että jos toinen osaei tule niin laajaksi kuin ensimäinen, niin paisunee sitä vastoinkolmas osa kahta vertaa suuremmaksi. On kyllä eri syistä luonnollista,että esitys on supistettava mitä lähemmäs omaa aikaa tullaan, muttakolmannessa osassa on niin pitkä aika kuvattavana, että se lyhyestikinkerrottuna vaatii paljo tilaa.

Varsinaista historiaa seurannee vihdoin neljäntenä ja viimeisenä osanajärjestelmällinen selonteko ohjelmistosta, luettelo näyttelijöistälyhyine elämakerrallisine tietoineen ynnä koko teoksen aineisto, jokatekee sen käyttämisen mukavaksi. Näin suunniteltuna kasvaa teos ehkälaajemmaksi kuin moni on ajatellut, mutta toiselta puolen onhuomattava, että teatterin toimi esiytyäkseen oikeassa valossaan vaatiijotenkin seikkaperäistä kertomusta. Ainoastaan siten on tulevaselville, minkä tärkeän "lehden" Suomalainen teatteri muodostaa maammesivistyshistoriansa. Kuinka pian nämä jälkimäiset osat valmistuvat,jääköön tarkemmin määräämättä. Tekijä on kyllä koettava mahdollisuudenmukaan jouduttaa työtä, mutta jos varsinkin kolmas osa tulisi kauemminviipymään, niin ei vahinko liene kovin suuri, koska teoksen edellisiäosia voi varsin hyvin lukea ilman että jatko on kohta käsillä.

Tekijä katsoo mieluiseksi velvollisuudekseen jo tässä Seuran ja omastapuolestaan kiitollisuudella mainita ne arvoisat henkilöt, jotkakirjeiden ynnä muiden asiakirjojen lähettämisellä hyväntahtoisesti ovatedistäneet tätä

...

BU KİTABI OKUMAK İÇİN ÜYE OLUN VEYA GİRİŞ YAPIN!


Sitemize Üyelik ÜCRETSİZDİR!