Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
VAPAUDESTA
Kirj.
John Stuart Mill
Englantilaisesta 'kansan painoksesta' ["On Liberty"] suomentanut
Niilo Liakka.
Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1891.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa.
Ajatuksenvapauden ylevämieliselle kannattajalle
Professori Th. Rein'ille
omistaa käännöksen syvästi kunnioittaen
Suomentaja.
Hänen rakkaalle ja katkerasti kaivatulle muistollensa, hänen, joka oli innostuttavana ja osittain tekijänä kaiken, mitä parasta on minun kirjoituksissani — ystävän ja vaimon, jonka ylevä totuuden- ja oikeudentunto oli minun voimallisin kiihottajani ja jonka hyväksyminen parhain paikkani — omistan minä, tämän kirjan. Niinkuin kaikessa, mitä minä olen moneen vuoteen kirjoittanut, on siinä yhtä paljon hänen osaansa kuin minun. Mutta nykyisessä muodossaan on teos varsin vaillinaisesti joutunut hänen arvaamattoman avukkaan tarkastuksensa alaiseksi, sillä muutamat kaikkein tärkeimmät osat lykättiin vastaiseen, huolellisempaan tutkimukseen, jota ne nyt eivät enää koskaan saa. Jos minussa olisi miestä maailmalle ilmottamaan puoletkaan niitä suuria ajatuksia ja jaloja tunteita, jotka peitettiin hänen hautaansa, tekisin minä enemmän hyvää, kuin arvatenkaan lähtee mistään, mitä minä voin kirjoittaa ilman hänen melkein verrattoman viisautensa elähdytystä ja tukea.
SISÄLLYS.
Ensimäinen luku
Johdatus
Toinen luku
Ajattelemisen ja keskustelemisen vapaudesta
Kolmas luku.
Individualisuudesta yhtenä menestyksen aineksena
Neljäs luku.
Rajoista yhteiskunnan vallalle individin yli
Viides luku.
Sovellutuksia
ENSIMÄINEN LUKU.
Johdatus.
Tämä kirja ei käsittele n.s. tahdon vapautta, jota niinonnistumattomasti on asetettu väärin nimitetyn filosofisenvälttämättömyyden vastakohdaksi, vaan yhteiskunnallista elikansalaisvapautta, s.o. sen vallan luontoa ja rajoja, jotayhteiskunta oikeudenmukaisesti saattaa käyttää yksityisenyli. Tämä on asia, jota harvoin on esitetty ja tuskin koskaanyleisemmältä kannalta keskusteltu; mutta kuiteinkin se syvästivaikuttaa salaisella läsnäolollansa meidän ajan käytännöllisiinriitakysymyksiin ja on varmaan pian saava itsensä tunnustetuksitulevan ajan elinkysymykseksi. Se ei suinkaan ole uusi; päin vastoinse on ammoisista ajoista tavallansa hajottanut ihmiskunnan osiin.Nykyaikana, kuin ihmiskunnan sivistyneemmät osat ovat niin kauaksiedistyneet, esiintyy se itse uudessa muodossa ja vaatii erityistä,perusteellisempaa käsittelyä.
Taistelu vapauden ja vallan välillä on enimmin esiintyvä piirreniissä historian osissa, joihin ensiksi olemme tutustuneet,erittäinkin Kreikan, Rooman ja Englannin historiassa. Mutta ennenmuinoin taistelivat alamaiset eli joku alamaisten luokka ja hallituskeskenänsä. Vapaudella tarkotettiin silloin suojelusta hallitsijanmielivaltaa vastaan. Hallitsijat olivat (paitsi muutamissa Kreikanvaltioissa) ikäänkuin hallitsemansa kansan luonnollisia vastustajia.Hallitsevaisena oli joko yksinvaltias tahi vallitseva luokka elikasti, joka oli saanut valtansa perinnön tahi anastuksen kautta;ainakaan se ei ollut hallittujen suostumuksella siihen päässyt,vaikk