OOTTAKO KUULLU
Sen tuhannen prätinöötä Pohjanmaalta
Laskettanu
VAASAN JAAKKOO [J. O. Ikola]
Jyväskylässä,K. J. GUMMERUS OSAKEYHTIÖ,1921.
SISÄLLYSLUETTELO:
Lukijalle.
Maratonijuaksu Antverppenis.
Makkarammitta ja kiskonkaava.
Klopikat häjyylemäs.
Härmä — Suamen Korsikka!
Isoontaloon Antti-poika.
Seinäjoen flankkuaita.
Jaakkoo leikkeellä.
Hevoosta vaihtamas.
Lapuan tulipalo.
Koulupoikaan korvat.
Härmän Kuustaa.
Maaherralle opetethan järjestystä.
Tottumuksen voima.
Hyvä konsti.
Friijaripoijan lipoone lähtö.
Peltoveturi.
Karonnu sianporsas.
Vanha yrkämiäs.
Osuustoiminta.
Alunakka sekaasinsa.
Plumpärin paatti.
Pikkulasten hoirosta.
Sata kertaa putkas.
Esa-Heikkilän heinäväki.
Akka varaasti rukihia.
Ylistaron akkoja narrattihin.
Kettujuttu.
Nahkasavut.
Petleheminmäeltä.
Jurvan kuppari.
Ruusuja talvitiloolla.
Vaasan pumpulitehras.
Uutta laija tanssi.
Nahkakauppoja Alajärvellä.
Ylistaron nuaripari.
Piikkiloukon flikat.
Lapuan asema.
Kuvernööriä kyytithän.
Tappuri-osuuskunta.
Viinapoliisi pöhnäs.
Tuppuraasen huusholli.
Vasa Teater.
Kun akoolta loppuu jonotes.
Poliisin vaivoja.
Ammattien tarkastus.
Jaakkoo Koippura.
Uurenvuaren kuvia.
Kesäleskenä.
Laihian pöyröö.
Tervajojen kummajaane.
Piika kellaris.
Ilmajojen valakianhätä.
Plumpärln paatin paikkoo.
Flikka prunnis.
lappajärven kanuuna.
Vallankumoukselline kräätäri.
Hra Plumpärin 50 vuatta.
Yhtiökokous.
LUKIJALLE.
Tämä kirja sisältää kokoelman kevyitä päivänpakinoita, jotka onjulkaistu »Vaasassa» vuosina 3919—20 vakinaisella otsikolla »Oottakokuultu». Ne on kirjoitettu Etelä-Pohjanmaan tai paremmin sanoenKyrönmaan murteella. Nimitys Kyrönmaan murre olisi asiallisempi,syystä että tavallisesti ymmärretään Etelä-Pohjanmaalla melkeinkoko suomenkielistä Vaasan lääniä, kun sitävastoin Etelä-Pohjanmaanmurteella tarkoitetaan vain sitä murretta, jota puhutaan Kyrönjoenlakeudella, Kyrönmaassa. Tämä alue käsittää seuraavat pitäjät: Vähän-ja Isonkyrön, Laihian, Ylistaron, Jurvan, Teuvan, Ilmajoen, Kurikan,Jalasjärven, Seinäjoen, Peräseinäjoen, Kauhajoen, Karijoen, (suurimmanosan) Isojokea, Alavuden, Kuortaneen, Nurmon, Lapuan, Kauhavan, Yli-ja Alahärmän. Koko tätä aluetta nimitettiin aikoinaan Pöhjan-Kyroksieroitukseksi Hämeen-Kyröstä, josta eteläpohjalaisten esi-isät1200—1600 luvulla ovat siirtyneet Kyrönjoen laaksoon ja tuoneet vanhanlänsisuomalaisen murteensa. Koska kuitenkin nimitys Etelä-Pohjanmaanmurre on kirjallisuudessakin jo verrattain vakiintunut, niin käytänsitä nimitystä. Paitsi jo mainittujen kantapitäjien asukkaita puhuvatEtelä-Pohjanmaan murretta myöskin rannikon ruotsalaisiin pitäjiinsiirtyneet suomalaiset. Runsaasti on tämä murre edustettuna myöskinAmerikan suomalaisten siirtolaisten keskuudessa. Kaikkiaan puhuuEtelä-Pohjanmaan murretta nykyään n. 200,000 suomalaista.
Etelä-Pohjanmaan murre, joka, kuten sanottu, on länsisuomalaistaalkuperää, on säilyttänyt paljon vanhoja sanoja, kieliopillisiamuotoja ja sanonnan erikoisuuksia. Rupeamatta yksityiskohtaisemminselvittelemään Etelä-Pohjanmaan murteen kieli- ja muoto-opillisiaominaisuuksia, katson kuitenkin tarpeelliseksi tässä esittää senhuomattavimpia eroavaisuuksia kirjakielestä.
Siten on